ELÄMÄNNÄLKÄ

<div style="display:flex;justify-content:center;align-items:center"><strong style="margin-right:10px">ELÄMÄN</strong><strong class="color-secondary">NÄLKÄ</strong></div>

Mikä on multippeli myelooma?

Multippeli myelooma on veren plasmasolujen toimintaan liittyvä syöpäsairaus, jossa pahanlaatuiset plasmasolut vahingoittavat luuytimen normaalia verenmuodostusta. Usein hitaasti etenevässä sairaudessa pahanlaatuiset plasmasolut valtaavat lopulta luuytimen ja aiheuttavat syöpymäpesäkkeitä luustoon.1

Multippeli myeloomaa on yksi yleisimmistä aikuisten verisyövistä ja siihen sairastuu Suomessa vuosittain noin 350–400 henkilöä. Multippeli myeloomaan sairastuneiden keski-ikä on 65–70 vuotta.2

Multippeli myelooman aiheuttajaa ei tunneta ja sairauden alkuvaihe on usein potilaalle oireeton. Kun myelooma alkaa oireilla, ne voivat olla hyvin monenlaisia, esimerkiksi luustokipuja, väsymystä ja toistuvia infektioita. Tämän lisäksi sairaus voi aiheuttaa esimerkiksi anemiaa, kun luuytimen toiminta häiriintyy pahanlaatuisten plasmasolujen vuoksi. Alkuvaiheen oireettomuuden vuoksi multippeli myelooma voidaan löytää verikokeista myös sattumalta.3

Multippeli myelooman toteaminen

Multippeli myelooman diagnoosi tehdään luuydinnäytteen, veri- ja virtsakokeiden sekä luuston kuvauksen perusteella. Veri- ja virtsanäytteistä etsitään ”myeloomavalkuaista” eli paraproteiinia (”M-komponentti”), joka on myeloomasolujen tuottama erityinen valkuaisaine.3

Verinäytteestä tarkastellaan lisäksi muun muassa kokoverenkuvaa, jossa myeloomaan viittaa korkea senkka ja anemia. Luuston tietokonekerros- tai magneettikuvauksella tutkitaan mahdollisia luustopesäkkeitä ja luustotaudin määrää.3

Luuydinnäyte on keskeinen osa diagnostiikkaa, sillä verisolujen muodostus tapahtuu luuytimessä, ja näytteestä voi ilmetä mahdolliset poikkeamat luuytimen toiminnassa. Myeloomalle tyypillinen lisääntynyt plasmasolujen määrä näkyy nimenomaan luuytimessä, ja samalla monella sairastuneista normaalien verisolujen tuotanto vähenee.1

Multippeli myelooman hoito

Oireettomaan ja varhain löydettyyn multippeli myeloomaan ei välttämättä tarvita lääkehoitoa, mutta sairauden tilaa seurataan säännöllisesti lääkärin kontrollikäynneillä.3 Periaatteena on, että hoito aloitetaan vasta kun ilmenee sairauden oireita. Oireita ovat muun muassa anemia, luustomuutokset ja munuaisten vajaatoiminta.2

Jos päädytään käyttämään lääkehoitoa, sen tavoitteena on lievittää ja ennaltaehkäistä sairastuneen oireita ja komplikaatioita, tuhota myeloomasoluja ja hidastaa taudin etenemistä. Multippeli myeloomaan ei ole olemassa parantavaa hoitoa, mutta nykyisillä hoitovaihtoehdoilla sairaus voi pysyä hyvin pitkään, jopa yli kymmenen vuotta hallinnassa.4

Hoito valitaan sairauden luonteen ja muut sairaudet huomioiden. Lääkkeinä käytetään esimerkiksi proteasomin estäjiä, immunomodulatorisia lääkkeitä, solunsalpaajia sekä CD38 vasta-aineita.3 Paras hoitovaste saavutetaan yleensä useamman lääkkeen yhdistelmällä. Ensihoitona käytetään usein 2–3 lääkkeen yhdistelmiä, ja yksi lääkkeistä on yleensä kortisoni.1 Alle 70-vuotiaille potilaille suositellaan tavallisesti myös omien kantasolujen siirtoa.3

Useissa lääketutkimuksissa on saatu lupaavia tuloksia immunoterapiahoitojen, kuten CAR-T-soluhoitojen vasteesta myeloomien hoidossa. CAR-T-soluhoidossa potilaalta itseltään eristetyt T-solut muokataan laboratoriossa tuottamaan jotakin syöpäsolun rakennetta tunnistavaa ja T-soluja aktivoivaa krimeeriproteiinia.4

Multippeli myelooman ennuste

Lääkehoitojen kehityksen ansiosta multippeli myeloomaa sairastavat elävät yhä pidempään. Suomen syöpärekisterin tilastojen mukaan vuosina 2015–2017 diagnosoiduista myeloomapotilaista 47 % oli elossa, kun diagnoosista oli kulunut viisi vuotta. Tämä prosentti on 20 vuodessa lähes tuplaantunut.2

Sairastuneen elinajanennuste vaihtelee paljon, mutta keskimääräinen elinaika myeloomadiagnoosin jälkeen on alle 65-vuotiailla noin 7 vuotta ja sitä iäkkäimmillä se on lyhyempi.3 Uudet hoidot antavat sairastuneille jatkuvasti uutta toivoa ja pidentävät elinajanodotetta.

Multippeli myelooman hoitotulokset ovat parantuneet huomattavasti, mutta ne voisivat olla vieläkin parempia. Tällä hetkellä suomalaiset hoitosuositukset eivät ole täysin linjassa kansainvälisten ESMO-suosituksen kanssa.5

Elämä multippelin myelooman kanssa

Elämä multippelin myelooman kanssa
Logo Janssen | Pharmaceutical Companies of Johnson & Johnson