Oireiden kuvaus
Oireiden kuvaus
Ensimmäiset merkit skitsofreniasta ilmenevät yleensä murrosiässä tai varhaisaikuisuudessa, mutta ensioireita on havaittu myös yli 40-vuotiailla.7
Skitsofrenian riski on olemassa sekä miehillä että naisilla, mutta oireet ilmenevät miehillä usein nuoremmassa iässä.8
Skitsofrenian oireet vaihtelevat henkilöstä toiseen, mutta ne luokitellaan yleensä seuraavaavasti:12
P
Positiiviset oireet
Esim. hallusinaatiot, harhaluulot, ajatushäiriöt ja kiihtymys), joita terveillä ihmisillä tavallisesti ei ole ja jotka sairauden katsotaan ”lisänneen”.
N
Negatiiviset oireet
Voidaan pitää käyttäytymisenä, joka "puuttuu" (esim. sisäisen innon, tunnereaktion, innostuksen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen puute).3 Useimmilla on nämä psykologiset kyvyt, mutta henkilöt, joilla on skitsofrenia, ovat jossain määrin ”menettäneet” ne.
A
Tunnetilaan liittyvät oireet
Voivat vaikuttaa mielialaan, esim. masennus, ahdistus, yksinäisyys ja itsemurha-ajatukset.
K
Kognitiivisiin oireisiin
Kognitiivisiin oireisiin liittyy keskittymis- ja muistiongelmia, esim. tarkkaavuuden puute, hidas ajatustoiminta, puutteellinen sairauden sisäistäminen (ymmärtäminen ja hyväksyminen).
Kehitys
Useimmat, joilla on skitsofrenia, kokevat elämässään useita psykoottisia episodeja (jaksoja, joiden aikana positiiviset oireet ovat ajankohtaisempia)4,5 Positiiviset oireet vaihtelevat yleensä ajan kuluessa, jolloin ne voivat taantuvien jaksojen aikana pahentua ja parempien jaksojen aikana parantua.1
Skitsofreniaan sairastuneet voivat elää suhteellisen normaalia elämää psykoottisten episodien välillä ja vaikuttaa terveiltä ja tasapainoisilta. Negatiivisia oireita kuitenkin ilmenee usein ensimmäisen episodin jälkeen, joka voi olla pitkäaikainen ja jonka jälkeen oireet voivat pahentua.1,6
Jatkuva tai toistuva sairausmalli on nimeltään krooninen skitsofrenia. Useimmat potilaat, joilla on skitsofrenia, tarvitsevat pitkäkestoista hoitoa, johon yleensä liittyy lääkkeiden käyttö.1,6
Hoitomuotoja
Useimmille skitsofreniaa sairastaville lääkitys on tärkeä hoitomuoto. Valittavana ovat päivittäinen ja kuukausittainen hoito.
Viitteet
- APA Clinical Guidelines. American Psychiatric Association. Practice guidelines for the treatment of patients with schizophrenia. 2020. https://psychiatryonline.org/doi/epdf/10.1176/appi.books.9780890424841
- Falkai P et al. World J Biol Psychiatry 2005; 6: 132-191.
- American Psychiatric Association. Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders. Fifth Edition, Text Revision (DSM-5-TR). American Psychiatric Association. 2022.
- Lieberman JA et al. J Clin Psychiatry 1996; 57(suppl 9): 5-9.
- Robinson DG et al. Am J Psychiatry 1999; 156: 544-549.
- National Institute for Health and Care Excellence. Psychosis and schizophrenia in adults: prevention and management. Clinical guideline [CG178]. Published: 2014.
- Howard R et al. Am J Psychiatry 2000; 157: 172-178.
- Angermeyer MC et al. Schizophr Bull 1990; 16: 293-307.
- Murray RM and Fearon P. J Psychiatr Res 1999; 33: 497-499.
- Lang UE et al. Cell Physiol Biochem 2007; 20: 687-702.
- Koen L et al. Psychosomatics 2007; 48: 128-134.
- Skitsofrenia Lääkärikirja Duodecim, published 23.9.2021, referred 25.10.2022.
Ota yhteyttä
Jos sinulle tulee kysyttävää tai kommentteja tähän sivustoon liittyen, ota meihin yhteyttä:
- Sähköpostitse: jacfi@its.jnj.com
- Postitse: Janssen-Cilag Oy, PL 15, 02621 Espoo
- Puhelimitse: +358 20 7531 300
Akuutti apu
Akuutissa tilanteessa saat apua paikkakuntasi päivystyksestä.
Joillain paikkakunnilla se on terveyskeskuspäivystys, joillain paikkakunnilla, kuten Helsingissä, se on psykiatrian päivystys. Vakavan akuutin tilanteen ollessa kyseessä voit soittaa yleiseen hälytysnumeroon:
- Yleinen hälytysnumero - 112
Vakavassa tilanteessa voit kääntyä kaikkien päivystysten puoleen asuinpaikasta riippumatta.
