Diagnoosi
Diagnoosi
Tätä on vaikea yleistää, koska ei ole olemassa kahta samanlaista lääkäri-potilassuhdetta. Lääkärin arvioidessa, onko sinulla skitsofrenia, käydään kuitenkin yleensä läpi seuraavat vaiheet:
Keskustelut potilaan kanssa
Tarinan kokoaminen sekä potilaan henkilökohtainen että sairaushistoria.
- Millaisia oireita potilaalla on?
- Milloin ne alkoivat?
- Miten ne ovat kehittyneet ajan myötä?
- Muuttuvatko ne vai pysyvätkö ne vakaina?
- Onko laukaisevia tekijöitä?
Samanaikaisesti tarkkaillaan potilaan käyttäytymistä. Esiintymistapa kertoo usein paljon siitä, mitä potilaan sisällä tapahtuu.
Keskustelut läheisten kanssa
- Mitä potilaan menneisyys merkitsee?
- Miten oireet ilmenivät ensimmäisellä kerralla?
- Milloin ne alkoivat?
- Mitkä ovat oireet?
- Oliko ongelmiin ilmeinen syy?
- Oliko laukaisevia tekijöitä?
- Millainen on potilaan suhtautuminen ympärillä oleviin ihmisiin?
Lääkärintarkastus
Lääketieteelliset tutkimukset ja verikoe, aivokuvaukset ja röntgenkuvat paljastavat, onko niissä jotain epänormaalia, joka voidaan mitata tai nähdä kuvassa. Kokeita otetaan myös, jotta voidaan sulkea pois mahdollisuus, että potilas käyttää huumeita, jotka voivat aiheuttaa psykoosin.
Diagnostiset tutkimukset
Fyysisen tilan arviointi ja psykologinen testi. Potilaan persoonallisuus arvioidaan ja tehdään testi, joka esim. osoittaa, miten potilas ratkaisee ongelmia. Potilaan älykkyysosamäärä voidaan tutkia ja mitata.
Reaktioita diagnoosiin
Jos sinulla todetaan skitsofrenia, on luonnollista, että koet ristiriitaisia tunteita ja olet huolissasi.
Sinulla on kysymyksiä, joihin pitää saada vastaus.
- Voit olla helpottunut siitä, että oireet ovat saaneet nimen, erityisesti mikäli sinulla on ollut niitä jo jonkin aikaa ennen diagnoosin saamista.
- Voit olla myös iloinen saadessasi tietää, että käytettävissä on useita hoitomahdollisuuksia.
- Voit olla huolissasi hoitoon liittyvistä asioista tai siitä, miten sairaus voi vaikuttaa arkeen.
- Voit pelätä, ettei elämästä koskaan enää tule entisen kaltaista tai että perheenjäsenet alkavat käyttäytyä sinua kohtaan eri tavalla.
Ystävien, perheen tai työkavereiden reaktiot diagnoosiin voivat myös olla tässä vaiheessa ongelma.
Ota yhteyttä
Jos sinulle tulee kysyttävää tai kommentteja tähän sivustoon liittyen, ota meihin yhteyttä:
- Sähköpostitse: jacfi@its.jnj.com
- Postitse: Janssen-Cilag Oy, PL 15, 02621 Espoo
- Puhelimitse: +358 20 7531 300
Akuutti apu
Akuutissa tilanteessa saat apua paikkakuntasi päivystyksestä.
Joillain paikkakunnilla se on terveyskeskuspäivystys, joillain paikkakunnilla, kuten Helsingissä, se on psykiatrian päivystys. Vakavan akuutin tilanteen ollessa kyseessä voit soittaa yleiseen hälytysnumeroon:
- Yleinen hälytysnumero - 112
Vakavassa tilanteessa voit kääntyä kaikkien päivystysten puoleen asuinpaikasta riippumatta.
