Töiden tai opiskelun aloittaminen uudelleen psykoottisen episodin jälkeen antaa tavallisesti tyytyväisyyden tunteen ja vahvistaa yleistä hyvinvointia.
Ajatteluun liittyvien taitojen (joita kutsutaan myös ”kognitiiviseksi toiminnaksi”, esim. keskittyminen, muisti, ajattelu, suunnittelu- ja ongelmanratkaisukyky) heikkenemisen aste voi vaikuttaa mahdollisuuteen palata takaisin opintoihin tai löytää ja pitää työpaikka.
Siksi voi olla tärkeää saada apua ja tukea harjoitteluun ja mahdollisten kognitiivisten ongelmien kompensoimiseen.
Oikea ajoitus on tärkeää työmarkkinoille siirtymisessä. Ennen hakeutumista töihin jaksamistaan voi kokeilla hoitotahon järjestämässä toiminnassa, toimintaterapian työterapiassa sekä paikallisessa kunnan tai kaupungin ylläpitämässä työkeskuksessa.
Valmista työpaikkaa ei ole aina odottamassa vaan kuntoutuja hakeutuu työmarkkinoille muuta reittiä. Työ- ja elinkeinotoimisto järjestävät yhdessä työnantajien kanssa työkokeiluja, näistä saa lisätietoja työvoima-asiantuntijalta. Kansaneläkelaitos kustantaa eri palveluntuottajien kanssa työkokeiluja, jotka toteutetaan sovituilla työpaikoilla. Kelan työkokeilut ovat yleensä lyhyempikestoisia kuin TE -toimiston kautta järjestetyt. Työkokeilun pituus on maksimissaan puoli vuotta viitenä arkipäivänä viikossa kuusi tuntia kerrallaan. Työttömyysehtojen täytyttyä on mahdollisuus saada palkkatukityötä, jolloin työnantajia tuetaan palkkaamaan lisää henkilöstöä osallistuen palkkakustannuksiin. Ansiotyöhön voi palata niin nopeasti kuin haluaa. Työvoima-asiantuntija auttaa yleensä työnhaun aloittamisesta neljän viikon kuluessa ensimmäisestä yhteydenotosta.
Työelämän paluun tukemiseksi on myös muita Kelan ja työeläkejärjestöjen kursseja, joista vastaavat paikalliset palveluntuottajat. Tällaisia kursseja ovat mm. ammatillinen kuntoutusselvitys sekä erityisesti mielenterveyskuntoutujille suunnattu työhönvalmennus. Näistä saa lisätietoa Kelasta tai oman alueen kuntoutuspalvelun tuottajilta. Kursseille on omat kriteerinsä ja lisäksi tarvitaan hoitavan lääkärin tekemää kurssille puoltavaa B-lausuntoa.
Joskus työpaikka on valmiina odottamassa kuntoutujan palaamista työmarkkinoille. Tällöin asioista sovitaan mahdollisen työeläkelaitoksen, työpaikan työterveydenhuollon sekä työnantajan kanssa. Yleensä töihin paluu toteutetaan työkokeilun, sovitetun työajan, osapäivätyön tai muutetun työnkuvan kautta.
Työnteko edistää niin fyysistä, psyykkistä kuin sosiaalista hyvinvointia ja parhaimmillaan ehkäisee sairastumista ja edistää kuntoutumista. Ansiotyö mahdollistaa paremman toimeentulon, ajankäytönhallinnan ja elämänrytmin säilymisen.
Työyhteisö tarjoaa sosiaalisen toimintaympäristön ja mahdollisuuden yhteistoiminnallisuuteen. Työssä onnistuminen ja positiivinen palaute puolestaan lisäävät itseluottamusta ja henkistä hyvinvointia. Omaa osaamista vastaava työ, johon saa tukea työnantajalta ja toisilta työntekijöiltä, edistää mielenterveyttä.
Mahdollisuus työttömyyskorvauksen sekä muiden etujen menettämisestä ja pelko, että joutuu kertomaan työnantajalle mielenterveysongelmista, saattavat ahdistaa tai tuntua stressaavalta. Työvoima- tai terveydenhuollon asiantuntijat auttavat käsittelemään tällaisia huolia. Tärkeää on päästä puhumaan itselle merkityksellisistä asioista ammattilaisen kanssa. Asiantuntijat voivat auttaa ansiotyön aloittamiseen, mielenterveyden tilaan, päihteiden käyttöön tai muiden työnsaantimahdollisuuksiin vaikuttavien huolien käsittelyssä.
Omasta itsestä huolehtiminen on ensisijaisen tärkeää työssä jaksamisessa. Tällöin on kiinnitettävä huomiota mm. vuorokausirytmiin, riittävään unen saantiin, terveelliseen ravintoon, mielekkääseen vapaa-ajan viettoon, ihmissuhteisiin, liikuntaan sekä sovittuihin asioihin hoitotahon kanssa. Säännöllisen ja oikean lääkityksen merkitystä omalle jaksamiselle ja hyvinvoinnille ei kannata väheksyä. Avoin mieli ja kiinnostus omaa työtä kohtaan auttavat työelämässä ja työhyvinvoinnin säilymisessä.