Onnistunut hoitoneuvottelu vähentää inhimillistä kärsimystä ja säästää kustannuksia

Syövän hoitoneuvottelut ovat lääkäreille arkipäivää, mutta potilaille mieleenpainuvia hetkiä. Onnistuneen hoitoneuvottelun merkitys sekä syövän kliinisen hoidon että potilaan henkisen hyvinvoinnin kannalta on suuri.

Yksi ensimmäisistä askelista syövän hoitopolulla on potilaan ja hoitavan lääkärin välillä käytävä hoitoneuvottelu, jossa lääkäri kertoo potilaalle tämän sairastamasta syövästä ja suositeltavasta hoitomuodosta.

Hoitoneuvottelu on kuitenkin nimensä mukaisesti paljon muutakin kuin pelkkä lääkärin sanelu tai infopaketti. Onnistunut hoitoneuvottelu tarjoaa potilaalle mahdollisuuden sekä vaikuttaa omaan hoitoonsa että kysyä lääkäriltä mieltä askarruttavia kysymyksiä diagnoosista.

”Hoitoneuvottelu on potilaan hoidon kannalta kaiken a ja o. Siinä suunnitellaan potilaan hoito, kerrotaan hänelle ajantasainen tilanne syövän laadusta, sen aggressiivisuudesta ja esitellään erilaiset hoitovaihtoehdot. Lisäksi on tärkeää, että neuvottelussa kuunnellaan myös potilaan näkemys tilanteessa ja käydään läpi syövän ja sen hoidon vaikutus hänen muuhun elämäänsä”, Suomen eturauhassyöpäyhdistys PROPOn toiminnanjohtaja Kimmo Järvinen sanoo.
 


Hoidon hidastuminen ja alueelliset erot lisäävät myös kustannuksia

Suomessa syövän perushoito on hyvällä tasolla, mutta valitettavan usein, hoitoneuvottelun etenemiseen ja tarjottaviin hoitovaihtoehtoihin vaikuttavat alueelliset erot.

Lisäksi hoitoneuvotteluissa etenkin julkisella puolella näkyy lääkärien aikapaine.

”Syöpädiagnoosi on potilaalle aina elämää järisyttävä kokemus. Lääkärille hoitoneuvottelut ovat arkipäivää, mutta potilaalle tilanne on ainutkertainen ja jää usein mieleen koko loppuelämäksi. Tämän takia olisi erittäin tärkeää, että sairaalasta varataan hoitoneuvotteluille riittävä aika”, Järvinen kertoo.

Hoidon hidastuminen aiheuttaa paitsi inhimillistä kärsimystä potilaalle myös kustannuksia yhteiskunnalle. Jos taudin annetaan karata käsistä tai hoidon saattaminen loppuun viivästyy, menevät hoitoon keskitetyt resurssit pahimmassa tapauksessa hukkaan.
 

Ennakkotieto auttaa, Google ei

Potilas voi itse valmistautua hoitoneuvotteluun miettimällä, mitä hänen olisi tärkeää tietää, esimerkiksi hoidon aikajänteestä ja sairauden profiilista pidemmällä aikavälillä. Potilaalla on myös täysi oikeus kysellä lääkäriltä erilaisista hoitovaihtoehdoista. Järvinen kertoo, että usein potilas kiinnostuu erilaisista hoidoista esimerkiksi vertaistukiryhmässä saamansa tiedon perusteella.

”On tietenkin luonnollista, että potilas toivoo itselleen parasta ja uusinta mahdollista hoitoa, ja hän voi sitä lääkäriltä myös pyytää. Syövän hoito on kuitenkin nykyään yksilöllistynyt, ja valittavaan hoitomuotoon vaikuttavat monet eri asiat. On tärkeää muistaa, että se mikä sopii yhdelle potilaalle ei välttämättä sovi toiselle, vaikka kyseessä olisi sama syöpä”, Järvinen sanoo.

Hoitoneuvottelua sujuvoittaa se, että potilaalla on jo jotain ennakkotietoa tilanteestaan. Järvinen neuvoo kuitenkin välttämään oman diagnoosinsa googlaamista.

Googlen ongelma on, ettei se osaa arvottaa sivustoja niiden tuoreuden mukaan, vaan painottaa kävijämääriä. Näin korkeimmalle nousevat osumat eivät useinkaan tarjoa viimeisimpiä tutkimustietoja.

”Esimerkiksi levinneen eturauhassyövän kohdalla Google tarjoaa ensimmäisten osumien joukossa pari vuotta vanhaa tietoa potilaan elinajanodotteesta. Hoito on kuitenkin tässä ajassa kehittynyt ja todellisuudessa elinajanodote on huomattavasti parempi. Lisäksi internetistä löytyy tietysti paljon virheellistä tietoa erilaisista vaihtoehtoisista hoidoista, jotka voivat kuulostaa hyvältä, mutta jopa pahentaa potilaan tilaa.”

Parhaita paikkoja tiedonhaulle ovat potilasjärjestöt ja yliopistollisten sairaaloiden kotisivut.
 

Jokaisella oikeus toiseen mielipiteeseen

Myös hoitoneuvotteluissa huono kommunikaatio voi hidastaa tai jopa estää tiedonkulun.

Tunteet ovat tilanteessa vahvasti läsnä, koska potilas on hoitoneuvottelussa usein vielä akuutissa kriisitilassa diagnoosinsa takia. Tällöin hänen kykynsä ottaa vastaan tietoa voi olla tavallista huonompi.

”Olisikin tärkeää, ettei potilas ole hoitoneuvottelussa yksin, vaan hänellä olisi tukenaan esimerkiksi kumppani tai perheenjäsen, joka osaa kysyä myös ne kysymykset, jotka potilaalle itselleen eivät tilanteessa tule mieleen.”

Jos hoitoneuvottelun lopputulokseen ei ole tyytyväinen, on kaikilla potilailla oikeus toiseen mielipiteeseen myös julkisen puolen hoidossa. Järvisen mukaan esimerkiksi rintasyövän kohdalla toisen mielipiteen kysyminen on nykyään hoidossa jo itsestäänselvyys.

”Ylipäätään rohkaisisin potilasta dialogiin lääkärinsä kanssa, jotta hän saa tiedon siitä, miten diagnoosi muuttaa hänen elämäänsä ja miksi esimerkiksi jokin hoitomuoto ei juuri hänelle sovi. Tällöin hän myös osaa vaatia itselleen parasta mahdollista hoitoa.”

 

EV00239118

 

 

Tutkimustuloksia

Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset toivovatkin lisää rahoitusta syöpätutkimukseen ja uusimpia syöpähoitoja nopeammin potilaiden käyttöön.

Lue lisää

 

Suomessa byrokratia ja hidas päätöksenteko uhkaavat jarruttaa uusien innovatiivisten syöpähoitojen päätymistä potilaille. 

Lue lisää

 

Takaisin kampanjan etusivulle