Syöpäsairailla ei ole aikaa hukattavaksi

 

Joka kolmas suomalainen sairastuu elämänsä aikana syöpään1. Syöpä voi yllättää niin sinut kuin läheisesi. Jos yllättävä sairaus iskee omalle kohdalle, jokainen meistä toivoo, että Suomessa on myös mahdollisimman laadukas hoito.

Väestön ikääntyessä myös uusien syöpätapausten lukumäärä kasvaa2, sillä vanhimpien ikäryhmien riski sairastua syöpään on kaikkein suurin3. Nämä ihmiset ovat meidän äitejämme, isiämme ja sisaruksiamme, joista on pidettävä huolta. Suomi on sen velkaa heille, sillä he ovat omalta osaltaan olleet rakentamassa Suomesta maailman onnellisinta maata4
 
Suomi on syövän hoidon ja syöpätutkimuksen kärkimaa. Monien syöpätyyppien 5-vuotiseloonjäämisluvut ovat maailman huippua5. Laadukkaan syövän hoidon perusteita kuitenkin nakertavat hitaat ja byrokratian kangertamat prosessit. Suomi on pohjoismaisessa vertailussa viimeisenä, kun tarkastellaan uusimpien lääkkeiden käyttöönoton osuutta suhteessa kaikkiin käytettyihin syöpälääkkeisiin vuosina 2007-20176. Tämän ovat kokeneet ongelmalliseksi myös suomalaiset syöpäpotilaat ja heidän omaisensa, joista 96 prosenttia kertoi kokevansa huolta eri hoitomuotojen saatavuudesta ja alueellisista eroista7
 
Syöpää sairastavalle potilaalle kaikki viivästykset ovat liikaa. Oikea hoito saattaisi olla olemassa, mutta monimutkaisen järjestelmän ja byrokratian takia uusimpien hoitojen nopeaa päätymistä potilaille ei voida taata.  
 
Vastuu asiasta on päättäjillä ja virkakunnalla. Kestämätön nykytila ei ole ainoa vaihtoehto, eikä siihen ole pakko tyytyä. Vauhtia uusien syöpähoitojen käyttöönottoon on tuonut niin sanottu ehdollinen korvattavuus*, mutta paljon on vielä tehtävänä. Suomalaisilla tulee olla parempi pääsy vaikuttavaan hoitoon iästä ja asuinpaikasta riippumatta. Tämä tavoite edellyttää riittävää rahoitusta, johdonmukaista ja ennakoitavaa sääntelyä sekä hoidon hyötyjen ja kustannusten kokonaisvaltaisempaa huomioimista.  
Tällä sivustolla kerromme tarkemmin, miten Suomessa syöpää hoidetaan, ja miten uudet edistykselliset syöpälääkkeet päätyvät potilaille nykytilanteessa. Kerromme myös elokuussa 2020 toteutetun kyselyn tuloksista, joista paljastuu, miten suomalaiset suhtautuvat syöpähoitojen kehittämiseen. 
 

Näiden syövän hoidon kehityskohtien kanssa ei ole aikaa hukattavaksi: 

  • Syöpäsairauksien hoitoon käytettävää rahamäärää tulisi lisätä Suomessa, jotta väestön ikääntymisen vuoksi kasvavien potilasmäärien luomaa painetta voidaan tehokkaammin purkaa ja mahdollistetaan uusien hoitojen nopeampi käyttöönotto.
  • Suomalaista syöpähoitojen arviointia tulisi yhdenmukaistaa ja hoitojen taloudellisessa arvioinnissa ottaa kokonaisvaltaisemmin huomioon myös hoidosta syntyvät yhteiskunnalliset hyödyt kuten potilaiden työ- ja toimintakyky.  
  • Terveydenhuollossa syntyvän tiedon tehokkaampi hyödyntäminen tulisi mahdollistaa ottamalla kansalliset laatujärjestelmät nopeasti käyttöön, jotta hoidon vaikuttavuutta voitaisiin seurata. Potilaiden kokemuksia tulisi samalla aktiivisesti mitata ja julkaista.  
  • Suomen on luotava syövänhoidolle oma pidemmän aikavälin strategia, jonka toteuttamiseen poliittiset päättäjät sitoutuisivat konkreettisella toimenpideohjelmalla. Syöpästrategiassa tulisi ottaa kantaa möys syövähoidon velvoittavaan hoitotakuuseen.  

*Lääkkeiden hintalautakunta (HILA) on voinut vuodesta 2017 hyväksyä korvattavuuden lääkkeelle ehdollisena. Menettelyllä voidaan jakaa yhteiskunnan ja lääketeollisuuden kesken uuden lääkkeen käyttöönotosta aiheutuvaa taloudellista riskiä ja mahdollistaa uusien lääkkeiden nopeampi pääsy kansalliseen lääkekorvausjärjestelmään ja niiden saatavuus lääkkeitä tarvitseville. 

 

Suomessa byrokratia ja hidas päätöksenteko uhkaavat jarruttaa uusien innovatiivisten syöpähoitojen päätymistä potilaille. 

Lue lisää

Onnistuneen hoitoneuvottelun merkitys syövän hoidossa on suuri sekä potilaan hyvinvoinnin että hoidon onnistumisen kannalta.

Lue lisää

Tutkimustuloksia

Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset toivovatkin lisää rahoitusta syöpätutkimukseen ja uusimpia syöpähoitoja nopeammin potilaiden käyttöön.

Lue lisää

 

 

Lähteet​:

 1. Syöpäjärjestöt (2020). Tietoa syövästä. https://www.kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/ Viitattu: 21.9.2020 
 2. Pitkäniemi J, Malila N, Virtanen A, Degerlund H, Heikkinen S, Seppä K. Syöpä 2018. Tilastoraportti Suomen syöpätilanteesta. Suomen Syöpäyhdistyksen julkaisuja nro 93. Suomen Syöpäyhdistys, Helsinki 2020. 
 3. Syöpäjärjestöt (2016) Syövät vuonna 2030. https://www.syopajarjestot.fi/julkaisut/raportit/syopa-suomessa-2016/syovat-vuonna-2030/ Viitattu 21.9.2020 
 4. Helliwell, John F., Richard Layard, Jeffrey Sachs, and Jan-Emmanuel De Neve, eds. 2020. World Happiness Report 2020. New York: Sustainable Development Solutions Network.  
 5. Allemani, C., et al (2018). Global surveillance of trends in cancer survival 2000–14 (CONCORD-3) […] The Lancet, 391(10125), 1023-1075. 
 6. Hofmarcher, et al. Comparator report on cancer in the Nordic countries – disease burden, costs and access to medicienes. (Figure 29) IHE Report 2019:2, https://ihe.se/wp-content/uploads/2019/05/IHE-Report-2019_2b_.pdf. IHE: Lund, Sweden 
 7. TNS Kantar (2017): Kysely syöpää sairastaville ja heidän läheisilleen: Mitkä asiat ovat tärkeitä syövän hoidossa? 


Daniel Lahti 
Public Affairs Manager 
Janssen Finland Pharmaceutical companies of Johnson & Johnson 
Matkapuhelin: +358 20 7531 300 
Sähköposti: jacfi@its.jnj.com